Lehdistötiedotteet

vk 14/06 Aunio Pirjo: Erityispedagogiikka: Lasten lukukäsite - Tutkimus kansainvälisistä ja kansallisista eroista lukukäsitteessä sekä matemaattisen ajattelun interventiosta

Lähettäjä: "Pirjo Aunio" 21.02.2006 07:28


Pirjo Aunio
Käyttäytymistieteellinen tiedekunta
Erityispedagogiikka
8.4.2006

Tausta ja tavoitteet

Tässä tutkimuksessa kehitettiin suomalainen lasten lukukäsitteen mittari, vertailtiin lukukäsitteen hallintaa eri kansalaisuuksilla, mitattiin suomalaisten erityislasten lukukäsitettä, sekä kokeiltiin kahta matemaattisen ajattelun interventiota suomalaisilla päiväkotilapsilla. Tutkimuksen teoreettinen perusta on pienten (3-8 vuotiaiden) lasten erityisten ja yleisten numeeristen taitojen kehityksessä, joista käytetään termejä suhde- ja lukujonotaidot. Suhde- ja lukujonotaidot kehittyvät vastavuoroisessa suhteessa, johon vaikuttavat merkitsevästi lapsen biologinen kypsyminen(ilmenee mm. kognitiivisten komponenttien kehittymisenä) sekä ympäristötekijät (mm. kultuuri, motivaatio).

Tutkimuksen tavoitteet olivat: (1) Kehittää suomalainen seulontamittari, jonka avulla varhais(erityis)opetuksen ammattilaiset kykenevät löytämään lapset, joilla on pulmia lukukäsitteessä; (2) Vertailla lukukäsitteen hallintaa erilaisen taustan omaavilla lapsilla – taustamuuttujina muunmuassa asuinpaikka (Peking, Hong Kong, Singapore, Suomi), opetuksen kieli (englanti, kiina, suomi) ja erityisopetuksen tarve (oppimisvaikeus, monikielisyys); (3) Tutkia voidaanko 4-6 vuotiaiden lasten matemaattisen ajattelun tasoa nostaa opettamalla.

Osatutkimukset

Tämä tutkimus koostuu viidestä osatutkimuksesta. Ensimmäisenä tutkittiin suomalaisen Lukukäsitetestin (Van Luit, Van de Rijt, & Aunio, 2005) psykometrisia ominaisuuksia ja tuotettiin normit mittamaan 4-7½ vuotiaiden lasten lukukäsitettä. Toisessa osatutkimuksessa tarkasteltiin suomalaisen ja kiinan kielisen Lukukäsitetestin avulla lasten osaamista Helsingissä ja Pekingissä. Kolmas osatutkimus laajensi kansainvälistä vertailututkimusta mittaamalla lasten lukukäsitettä englannin, kiinan ja suomen kielisillä testeillä Hong Kongissa, Singaporessa ja Suomessa. Neljännessä osatutkimuksessa keskityttiin suomalaisten monikielisten ja erityislasten lukukäsitteeseen. Viidennessä osatutkimuksessa tarkasteltiin mahdollisuutta nostaa lasten (tavallinen tai heikko lukukäsite) matemaattisen ajattelun tasoa kahden opetusohjelman, Ajattele! (Let’s Think!; Adey, Robertson, & Venville, 2001) ja Matikkaa! (Math!; Van Luit & Schopman, 1998), avulla.

Tulokset

Tulokset osoittivat, että suomalainen Lukukäsitetesti on pätevä väline löytämään ne 4-7½ vuotiaat lapset, joilla on pulmia matemaattisten esitaitojen kehityksessä. Tämän lisäksi mittaria ja sen kahta osatestiä voidaan käytää tutkimuksiin, missä tarkastellaan 4-6 vuotiaiden lasten matemaattista ajattelua. Ensimmäisen osatutkimuksen tuloksena julkaistiin Psykologien Kustannuksen kanssa suomalainen Lukukäsitetesti, jota varhaiskasvatuksen ammattilaiset voivat käyttää työssään.  Kansainvälisissä vertailututkimuksissa havaittiin, että suomalaisten lasten lukukäsite oli heikompi kuin samanikäisten lasten Hong Kongissa, Pekingissä, ja Singaporessa. Myös aasialaiset erosivat toisistaan, singaporelaisten lasten lukukäsite oli parempi kuin hongkongilaisten lasten. Opetukselliset ratkaisut eri maissa ovat todennäköisiä erojen selittäjiä. Suomalaisten monikielisten ja erityislasten matemaattiset taidot olivat heikommat kuin tavallisten lasten ja erot näkyivät jo hyvin nuorilla lapsilla. Monikielisten lasten lukujonotaidot kehittyivät ennen koulua merkitsevästi saavuttaen tavallisten lasten osaamisen tason koulun alkaessa. Tulokset ovat haaste varhaiskasvatuksen ammattilaisille, sillä heikosti menestyvät lapset tarvitsevat tukea matemaattisten taitojen kehityksessä jo ennen koulun alkua. Interventio tutkimuksen tulokset olivat ristiriitaisia, heti intervention loppumisen jälkeen opetusryhmän lasten erityiset numeeriset taidot olivat verrokkeja paremmat, mutta ero ei ollut merkitsevä puolen vuoden jälkeen. Ohjelmilla ei ollut vaikutusta yleisempiin matemaattisen ajattelun taitohin.

Yhteenvetona voidaan todeta, että nuorten lasten lukukäsitteen hallinnassa on tuntuvia kansainvälisiä eroja, joita selittävät muunmuassa erot varhaisopetuksen toteutuksessa. Opetuksen ratkaisuin voidaan siten vaikuttaa lasten matemaattisen ajattelun kehitykseen ennen koulun alkua. Tämä on oleellista etenkin silloin kun kyseessä on sellainen erityislapsi tai monikielinen lapsi, jolla on heikko lukukäsite.   

Avainsanat: erityiset numeeriset taidot, erityislapset, kansainväliset erot, lukukäsite, Lukukäsitetesti, matemaattisen ajattelun interventio, matemaattiset esitaidot, monikielisyys, oppimisvaikeus, yleiset numeeriset taidot


 border=0 height=18 src=Helsingin yliopisto  border=0 
            height=18 src= Yhteystiedot border=0 
            height=18 src=