logo

Iloa ja ymmärrystä matematiikkaan!

Etusivu Opetusvinkkejä Välineitä Pelejä Matikkalinkkejä Kirjallisuutta ja tutkimustietoa
Lehtikirjoituksia Kirjallisuutta Uutta tutkimustietoa
Matikkamaa Koulutusta Kirjoja opetuksen tueksi Kokeita ja kartoituksia Yhteystiedot På svenska

Päivitetty 25.2.2007

© 2014 Hannele Ikäheimo

Takaisin

Piia Vilenius-Tuohimaa

Vanhempien koulutustaso, lapsen kielellinen ilmaisu ja tehtäväorientaatio matemaattisten taitojen selittäjinä koulutien alussa

Väitöstilaisuus pidettiin Helsingissä 16.12.2005. Vastaväittäjänän oli professori Marja Vauras Turun yliopistosta ja kustoksena professori Jarkko Hautamäki Helsingin yliopistosta. Tutkimus kuuluu erityispedagogiikan alaan.


Väitöskirja on myös eletroninen julkaisu ja luettavissa osoitteesta: http://ethesis.helsinki.fi/.


Tutkimuksessa selvitettiin toisaalta sitä, kuinka vanhempien koulutustaso selittää lapsen kielen koodityyppiä, tehtäväorientaatiota ja matemaattisen ajattelun tasoa koulutien alkumetreillä, ja toisaalta sitä, kuinka em. prosessit eroavat tytöillä ja pojilla. Eräänä oletuksena tutkimuksessa oli tarkastella myös sitä, voidaanko osaa matematiikan oppimisvaikeuksista selittää oppilaiden kielellisperustaisilla eroavuuksilla.


Tärkeimpänä teoreettisena viitekehyksenä tutkimuksessa on ollut sosiokulttuurinen näkökulma, jota on tuotu esille mm. Bernsteinin ja Vygotskin teorioiden avulla. Basil Bernstein onkin tutkimuksen pääteoreetikko. Hänen teoriansa mukaan ihmiset viestivät sosiaalisesta taustastaan peräisin olevien asenteiden ja tyylien mukaan joko suppean (restricted) tai laajan (elaborated) koodityypin mukaisesti. Tässä tutkimuksessa huomioitiin lisäksi "vaihteleva" koodityyppi, koska on perusteetonta väittää, että kaksijakoinen järjestelmä kuvaisi riittävästi kielen (ja ajattelun) muotoja.


Kyseinen tutkimus on kahden lukuvuoden ajalle sijoittuva seurantatutkimus, joka sisälsi neljä (4) mittauskertaa (syksy 2000, kevät 2001, syksy 2001 ja kevät 2002). Edellä mainittuja mittareita käytettiin vaihtelevasti, mutta kuitenkin jokaista vähintään kaksi kertaa. Tutkimusjoukkona oli 67 espoolaista oppilasta (29 poikaa, 38 tyttöä), jotka olivat tutkimuksen alussa juuri aloittaneet ensimmäisen luokan. Lisäksi eräiden metodisten seikkojen varmistamiseksi tehtiin pieni vertailututkimus Vantaalla (N = 38, 18 tyttöä, 20 poikaa), jonka tuloksiin viitataan tässä tutkimusraportissa vain lyhyesti.


Tulokset jakautuvat tyttöjen ja poikien perustulosten esittelyyn sekä kolmen (3) polkuanalyysimallin erittelyyn. Tyttöjen ja poikien välillä ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja kielellisessä ilmaisussa, motivaatiossa eikä matematiikassa, joskin heidän polkumallinsa ovat erilaiset. Mallin 1 tulokset ovat tulkinnallisesti oleellisimmat, sillä aineisto on pieni. Malli 1 on nk. "yhteismalli", eli siinä tytöt ja pojat ovat samassa aineistossa. Mallin 1 mukaan vahvimmin konfirmoitui oletus tehtäväorientaation ja matematiikan taitojen yhteydestä. Isän koulutus selitti vahvemmin lapsen matemaattisia taitoja, äidin koulutus kielellistä ilmaisua. Kaikille malleille yhteinen, mielenkiintoinen ominaisuus oli se, että lasten kielellisen ilmaisun taso selitti negatiivisesti heidän matematiikan taitojaan.


Yksi tärkeimmistä tulkinnoista tämän tutkimuksen perusteella on, että matematiikan oppimisvaikeuksiin sisältyy myös kielelliseen suoriutumiseen liittyvä näkökulma, joka tulisi sisällyttää matematiikan opetukseen siten, että siinä huomioidaan entistä selkeämmin esimerkiksi käsitteenmuodostusprosessin periaatteita. Tästä hyötyvät etenkin ne oppilaat, joilla on hankaluuksia matemaattisen diskurssin ymmärtämisessä.


Yhteystiedot: Piia Vilenius-Tuohimaa, piia.vilenius@helsinki.fi



Takaisin alkuun Edellinen sivu Etusivulle