logo

Iloa ja ymmärrystä matematiikkaan!

Etusivu Opetusvinkkejä Välineitä Pelejä Matikkalinkkejä Kirjallisuutta ja tutkimustietoa
Lehtikirjoituksia Kirjallisuutta Uutta tutkimustietoa Matematiikkalehdet
Matikkamaa Koulutusta Kirjoja opetuksen tueksi Kokeita ja kartoituksia Yhteystiedot På svenska

Päivitetty 9.6.2017

© 2017 Hannele Ikäheimo

Uutta tutkimustietoa


Tytti Nissilän gradu Kymmenjärjestelmän ja mittayksiköiden muunnosten hallinta peruskoulun kuudennella luokalla sai Oulun yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa korkeimman mahdollisen arvosanan! Työssä osoitetaan, että kymmenjärjestelmää ei osata desimaalilukujen ja mittayksiköiden muunnosten osalta.


Airi Hakkaraisen uusi väitöstutkimus Helsingin yliopistosta käsittelee matematiikan ja lukemisen vaikeuksien yhteyttä toisen asteen koulutuspolkuun ja jatko-opintoihin tai työelämään sijoittumiseen.


Liisa Ilosen ja Päivi Kankaan kasvatustieteen pro gradu tutkielman aiheena on 10-järjestelmän hallinta 5. luokalla. 5.-luokkalaisten lukujonotaidoissa ja desimaalilukujen ja mittayksiköiden muunnosten hallinnassa on eniten puutteita, mikä käy ilmi pedagogisesti vahvasta gradusta Miten 10-järjestelmä hallitaan peruskoulun 5. luokalla? Korjaavaa opetusta on lähdetty suunnittelemaan koko koulussa Kymppi-kartoituksen avulla. Opettajat ovat huomanneet oppilaiden osaamisen edistymisen, kun opetuksessa on keskitytty puutteellisten taitojen korjaamiseen. Opinnäyte tehtiin 2014 Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksessa (Jyväskylän yliopisto).


Joni Heinon ja Joonas Heinäsen kasvatustieteen pro gradu -tutkielma Turun yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa käsittelee syntymäkuukauden yhteyttä matematiikan taitoihin ensimmäisellä ja kolmannella luokalla.


PISA-tulokset: Lue tuloksista täältä


"TIMSS, osaaminen huippua – ilo kateissa?"
Kansainvälinen matematiikka- ja luonnontiedetutkimus TIMSS 2011 julkaistiin viime joulukuussa.


Matematiikan ja luonnontieteiden opetuksen ajankohtaista tutkimusta Helsingin yliopistosta:

Linkki pdf-versioon


"Käsitteen ymmärrystä ja mekaanista laskutaitoa mittaavat tehtävät viidennen luokan murtolukukokeissa" on Pentti Yrjänäisen pro gradu -tutkielma, joka hyväksyttiin Helsingin yliopistossa vuonna 2011.


Pekka Räsäsen artikkeli "Laskemiskyvyn häiriö eli dyskalkulia" Duodecim-lehdessä (2012; 128):


Hannele Ikäheimon kokoama luettelo matematiikan opetuksen tutkimuksista "LUKI-vaikeudet ja matematiikan oppimisvaikeudet" (pdf)


Airi Taipaleen väitöskirja "Matematiikan, lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuksien päällekkäistyminen nuoruusiässä" on julkaistu tänä vuonna Joensuun yliopiston sarjassa Kasvatustieteellisiä julkaisuja nro 135.

Linkki pdf-versioon


"Aritmetiikasta algebraan: Muutoksia osaamisessa peruskoulun päättöluokalla 20 vuoden aikana" on Liisa Näverin väitöskirja.

Linkki verkkojulkaisuun


Jukka Törnroosin väitöskirja "Opetussuunnitelma, oppikirjat ja oppimistulokset - seitsemännen luokan matematiikan osaaminen arvioitavana"

Väitöskirjan voi ostaa: www.ktl-julkaisukauppa.fi


"Desimaalilukujen opiskelu euroilla – Toimintatutkimus Ten Base -pelin avulla" on Pentti Yrjänäisen kandidaatintyö.

Linkki pdf-versioon


"Junnauskoe 0-20 ja peruslaskutoimituksien automatisoituminen alkuopetuksessa"
on Marja-Kaisa Kortesalmen gradu.

Lataa tiivistelmä (pdf)

Lataa gradu (pdf)


"14 – 9 = 0
Matematiikan solmuja kolmasluokkalaisilla"
on Henna Kauppisen pro gradu -työ, jossa matematiikan taitojen mittareina on käytetty MAKEKOa ja Junnauskoetta. Tunnistivatko opettajat oppilaiden solmukohtia?

Lataa tiivistelmä (pdf)

Lataa gradu (pdf)



Janne Lepolan ja Minna M. Hannulan toimittama "Kohti koulua – kielellisten, matemaattisten ja motivationaalisten valmiuksien kehitys" julkaistiin vuonna 2006 Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan julkaisusarjassa. Tilaukset: Ari Anteroinen, puh. (02) 333 8820, sähköposti ari.anteroinen@utu.fi tai lomakkeella.

Lisätietoa tutkimuksesta



Henry Leppäahon kasvatustieteen väitöskirja "Matemaattisen ongelmanratkaisutaidon opettaminen peruskoulussa. Ongelmanratkaisukurssin kehittäminen ja arviointi".

Linkki Leppäahon tutkimukseen



Pirjo Aunio väitteli Helsingin yliopistossa aiheesta "Lasten lukukäsite – Tutkimus kansainvälisistä ja kansallisista eroista lukukäsitteessä sekä matemaattisen ajattelun interventiosta".

Linkki Aunion väitöstilaisuusinfoon

Linkki Aunion väitöskirjan tiivistelmään



Aino Mattisen Turun yliopistossa julkaistussa 2006 väitöstutkimuksessa "Lihapullat ja varpaat matemaattisina oppimisympäristöinä" tarkastellaan 3-vuotiaiden lasten matemaattisten taitojen tukemisesta päiväkodissa.

Lisätietoa tutkimuksesta



Markku S. Hannulan vuonna 2004 Turun yliopistossa tarkastettu väitöskirja "Affect in mathematical thinking and learning" käsittelee tunnetta matemaattisessa ajattelussa ja matematiikan oppimisessa.

Lisätietoa tutkimuksesta.



Matematiikkaan liittyy myös Eija Kauppisen vuonna 2010 Tampereen yliopistossa tarkastettu väitöskirja "Opettajien tunnenarratiivit ja niiden rakenneanalyysi" jossa on aiheena musiikin ja matematiikan aineenopettajien opettajuus ja elämänkulku.

Linkki väitöskirjaan (pdf)



Edelleen ajankohtaisia ovat myös seuraavat, aiemmin julkaistut väitöskirjat.


Jorma Joutsenlahti: "Lukiolaisen tehtäväorientoituneen matemaattisen ajattelun piirteitä – 1990-luvun pitkän matematiikan opiskelijoiden matemaattisen osaamisen ja uskomusten ilmentämänä"

Piia Vilenius-Tuohimaa: "Vanhempien koulutustaso, lapsen kielellinen ilmaisu ja tehtäväorientaatio matemaattisten taitojen selittäjinä koulutien alussa"

Kauko Hihnala: "Laskutehtävien suorittamisesta käsitteiden ymmärtämiseen. Peruskoululaisen matemaattisen ajattelun kehittyminen aritmetiikasta algebraan siirryttäessä"

Taina Rantala: "Oppimisen iloa etsimässä – kokemuksen etnografiaa alkuopetuksessa"



Minna M. Hannula: "Spontaani huomionkiinnittäminen lukumääriin ja varhaisten matemaattisten taitojen kehittyminen". Väitöskirja: Spontaneous Focusing on Numerosity in the Development of Early Mathematical Skills. Turun yliopisto, 2005.

Tutkimus pdf-tiedostona: HannulaLehtinen2005.pdf


Matteus-efekti ja tunnistamisen vaikeus

1. Esikoulussa mitatut lukumäärien vertailu- ja lukujonotaidot ennustavat 70 prosenttia lasten osaamisesta 4. luokalla.

2. Laskutaidon kehityksessä on havaittavissa kasaantuva trendi eli Matteus- efekti: yksilöiden väliset erot kasvavat kehityksen myötä. Tätä efektiä ei ole havaittu luki-puolella teknisen lukutaidon tai luetun ymmärtämisen kehityksessä..

3. Matematiikan oppimisvaikeuksia ei tunnisteta 2. luokan lopussa.

Kohdat 1-3: Kaisa Aunolan & Jari-Erik Nurmen JEPS-tutkimus 1999–2007
Kohta 3: Kaisa Aunolan VALO-tutkimus 2006–2009


Matematiikka ja itsetunto -tutkimus

"Tutkittiin myös 5. luokkalaisia oppilaita, joilla oli sekä vaikeuksia matematiikassa että heikko itsetunto: heistä 75 prosentilla oli sama tilanne vielä 8. luokallakin." Seurantatutkimuksessa käytettiin MAKEKOa matematiikan testinä sekä suomen- että ruotsinkielisillä oppilailla.

Karin Linnanmäki: Matematikprestationer och självuppfattning. En uppföljningsstudie i relation till skolspråk och kön. Åbo: Åbo Akademis förlag 2002.

Karin Linnanmäen artikkeli "Minäkäsitys ja matematiikan oppiminen" löytyy kirjasta: Räsänen–Kupari–Ahonen–Malinen (toim.) MATEMATIIKKA – näkökulmia opettamiseen ja oppimiseen. 2. uudistettu painos. Jyväskylä: Niilo Mäki Instituutti 2004.

Opetushallituksen tutkimustulos

Peruskoulun päättävistä oppilaista noin 25 % ei hallitse perustaitoja matematiikassa.

Hannu Korhonen: Perusopetuksen päättövaiheen matematiikan oppimistulosten kansallinen arviointi 2000. Raportissa Oppimistulosten arviointi 3/2001. Helsinki: Opetushallitus.


Takaisin alkuun Edellinen sivu Etusivulle